Kyran aakkoset

Viljan ja Marikan kanssa oli kyllä mukava viikonloppu. Perjantain kävelyttelyn jälkeen lähdettiin lauantaina kolmen ratsukon voimin maastoon oikein kunnolla venyttelemään hevosten lihaksia. Vilja sai mennä lempparillaan Jetterillä, ja minä ratsastin mielelläni Rusinalla pitkästä aikaa, ja Marika otti Kamin ratsukseen. Suurimman osan 10 kilometrin lenkistä annoimme hevosten ravata lumisia teitä pitkin pitkin askelin. Ja oli kyllä hienot maisemat! Tuuli oli muokannut luminietokset ihan marmoripintaisiksi, jotka hohtivat kalpeassa auringonvalossa. Reissun ylivoimisesti hauskin osuus oli antaa hevosten laukata vapaasti yhtä todella isoa, varmaan yli puoli kilometriä pitkää peltoa pitkin. Minä ja Vilja etenimme suomenhevosilla vierekkäin. Se on aika metkaa nähdä täysillä juokseva hevonen niin läheltä ja niin kauniissa ympäristössä. Ei ole todellista, miten hauskaa oli!!!

Tommoiset maastoretket peittoavat melkein intohimon ratsastaa koulua. Ihana Vilja piti mulle ja Marikalle tosi hyvän "tekniikkatunnin". Vilja kokeili ratsastaa Kamilla hieman aluksi itse, taivutellen ja pyrki saamaan sen liikkumaan oikeinpäin; takaosa työskennellen ja selkä ylhäällä, aktiivisesti, nenä luotiviivalla eikä takana! 15 min ja heppa liikkui koko ajan alhaalla muodossa rentona, ja välillä tuli oikeasti hyvännäköisiä pätkiä.

Sitten minä ja Marika aloitimme harjoittelemaan Viljan valvonnassa Kyran aakkosia. Erittäin monipuolinen ja hyödyllinen tehtävä kaikentasoisille ratsukoille! Juntti-ex-ravuri-Eemelilleni opetin kulmiinratsastuksen näin, mutta tänään noustiin kakkostasolle, kun keskityimme suoruuteen.

Perusideana on, että ratsastetaan hevosta suorana suorakaiteen muotoista uraa aluksi käynnissä ja pysäytetään hevonen kulmiin. Pysäytyksestä hevonen käännetään suoraan ja suorana uuteen suuntaan ulkopohkeella, hevonen ei siis saa "lintsata" taipumalla kulmassa. Tärkeää on pitää hevonen koko ajan täysin suorassa pohkeiden avulla. Peräänantoa ei mietitä, se usein tulee itsekseen tätä harjoitusta tehdessä. 

Ai heppa pysäytetään vaan kulmiin ja sitten käyntiä muuten vaan?? :O No kyllä, eikä ole helppoa. Pian kulmien läpi ratsastettiin käynnissä, yhä suorana, mutta hieman askelta lyhentäen, ja pitkille ja lyhyille sivuille lisättiin ravia. Seuraavaksi jatkettiin ravia ympäri neliöuraa. Kun ehdoton suoruus oli saatu, tällä kertaa saatiin jo taivuttaa oikeaoppisesti, eli koko rungon taivutus, ja takaosa ei liiraa, ei tietenkään. Mulla oli tämä ongelmana Jetterin kanssa, se meinasi heittää persettä ulospäin. Siitä ne alkoi nopeasti paranemaan, kun otti pohkeilla molemmilta puolin kiinni ja oli rento. Vilja antoi jopa tehdä laukassa harjoitusta! Vitsi ku oli kiva :)) Siis ainakin tehtävä tuli suoritettua teknisesti ihan hyvin... 

Saattaa näyttää hyvältä, mutta oikeasti tämä muoto ei tosiaankaan 
ole hyvä. Jetteri on etupainoinen, selkä tyhjä, kuolaimen takana,
 kaula rullalla. Lokakuu 2012

Laukassa Jetterin alakaula pullotti, Vilja antoi palautetta. Yritettiin sitten saada ympyrällä laukkaa eteenpäin ja aukeamaan. Piti tehä vähän töitä. Ravissa oli sama homma, Jetteri meni etupainoisena ja kaula rullalla. On se vaikea saada kulkemaan oikein päin. Ei riitä, että hevonen kulkee alhaalla ja kaula "upeasti" kaarella, vaan kaiken pitää lähteä takaosasta ja selästä. Parempi, että hevonen kulkee pätkiä oikeasti oikein päin, kuin koko ajan vääränlaisessa muodossa, kuten Jetterin kanssa meinasi käydä. Lopuksi saatiin Jetteriä vähän houkuteltua kevyemmäksi antamalla sen venyä eteen-alas ja kokoamalla sitten ohjaa vähän.

Parempi muoto. Rennompi, vapautuneempi, mutta yhä hieman etupainoinen.
Marraskuu 2012

Vilja kehui, että tässä vajaassa puolessa vuodessa Jetteri oli saanut kivasti lisää lihasta. Jess!!! Takaosa ei ollut enää "liukumäki-mallia", ja nälkäkuoppaan oli tullut reippaasti täytettä. Samoin kaulan lihaksisto oli kehittynyt parempaan suuntaan, joka myös kertoo oikeaan suuntaan kulkevasta ratsastustyylistä. Mutta hevoseni ratsastettavuus ei ollut juurikaan parantunut. Voi Jetteriä, se on hieno, mutta mun täytyy oppia ratsastamaan sitä paremmin. 

http://www.mol.fi/paikat/ 

Eikun työnhakuun, aamukolmelta ylös, sitten saa rahaa ja meen valmennuksiin! :)

PS. Tuttavani, joka opiskelee hevos- ja koirahierojaksi, kävi hieromassa Rusinaa eilen. Ensimmäistä kertaa näin maailman kilteimmän suomenhevosen Rusinan luimivan ihmiselle ja jopa näyttävän potku-uhkauksiakin, sen verran kipeä poikaparka oli! Yllättävää, mutta ei toisaalta ehkä ihmekään reippaan maastolenkin takia. Mm. oikea takapolvi, kaulan sivut ja ryntäät olivat pahoja paikkoja. Välillä Rusina rentoutui ihan täysin, ja seuraavassaa hetkessä se jännittyi, kun teki kipeää. Sitten sen pää vajui alas hyvän olon vuoksi. Hyvin mielenkiintoista. Uuden Vuoden jälkeen uudestaan.